Heiniä ja retkiä 2021

Mitä mä tein juhannuksena? Hoidin, annoin lääkkeitä, pidin kädestä ja soitin puhelun joka alkoi sanoilla "äitinne vointi on romahtanut, aika alkaa olla vähissä...". Vaikka välillä sydämestä ottaa ja itku ei ole kaukana, en ole missään tykännyt olla töissä niin paljon kuin saattohoidossa❤️ Juhannuksesta selvittiin ja nyt ollaan jo kirkkaasti uuden viikon puolella. Mulla on tällä viikolla yksi ainokainen vapaapäivä, kuusi muuta päivää huhkin töissä. Ja se vapaapäivä oli TÄNÄÄN!   Miten ja missä halusin tämän vapaapäivän viettää? No nimikkosuollani sääskien ja paarmojen syöttinä! Aamu valkeni pilvisenä, sain aamulenkillä niskaani useamman sadepisaran. Lähdettiin kuitenkin pilviä uhmaten Jannen kanssa ajamaan kohti Hämeenlinnaa, jossa Heinisuo sijaitsi. Olen koko elämäni enemmän tai vähemmän bongaillut mukaani nimettyjä paikkoja, nyt on jo koettuna sekä Heinimaa että Heinisuo. Heinijärviä löytyy useampikin Suomesta, mutta vielä en ole sellaista pyhää vettä päässyt näkemään. ...

Huh helteitä... Koko yön hikoilin kuin pieni porsas, sisälämpötila huiteli 25 asteessa vaikka ikkuna oli auki koko yön. Heräsin tavalliseen tapaani aikaisin, suunnilleen seitsemän aikoihin. Aamu-uinti inspiroi yllättävän paljon, joten vetelin aamupalan naamariin ja puin bikinit päälle. Bikineiden päälle toki puin vielä shortsit ja paidan, rannalle kun on suunnillee 15 minuutin pyöräilymatka.  Lähes pilvettömässä aurinkoisessa säässä lähdin polkemaan kohti Kaupinojan uimarantaa. Sää oli muuten lähes täydellinen pyöräilyyn, mutta en ole varsinaisesti kuuman ilman suurin fani. Matka kuitenkin taittui suhteellisen nopeasti ja pian aamuauringossa välkehtivä vesi siinsi jo horisontissa.  Kahdeksalta aamulla ei rannalla varsinaisesti ollut ruuhkaa, muut paikalla olevat ihmiset olivat sormilla laskettavissa. Vesi oli ihanan kirkasta, lähes kristallinkirkasta. Tilanne tuskin on sama iltapäivästä, kun lapset ovat möyhineet hiekkapohjan jokaisen neliösentin. Vesi tuntui yllättävän kylm...

Jokin viikko sitten pyöräilin kaatosateessa Kalevasta Härmälään Jannelle. Lähtiessä ei vielä satanut, mutta taivas oli sen verran harmaa, että päädyin laittamaan varmuuden vuoksi ulkohousut ja vedenpitävän takin päälle. Suunnilleen 6km pyörämatkan päätteeksi selvisi, että vedenpitävät ulkovaatteeni eivät pitäneetkään enää vettä, olin märkä päästä varpaisiin. Päätin kuitenkin antaa ulkovaatteille vielä toisen mahdollisuuden... Lähdimme neljän jälkeen pienessä vesisateessa Turusta Tampereelle matkanneen siskoni kanssa kohti Viikinsaarta. Viikinsaari on Tampereella sijaitseva saari, jossa on kesällä vaikka ja mitä toimintaa ja tehtävää. Kesäteatterin, ravintolan ja uimarannan lisäksi sieltä löytyy luontopolkuja ja grillikatos sekä lapsille leikkipuisto. Retkellä kevyessä sateessa selvisi totuus ulkovaatteista; eipä tarvita edes kaatosadetta että vesi pääsee päällimmäisestä kerroksesta läpi.  Taitaa siis olla, että täytyy lähteä sadevaatteiden ostoon ennen heinä-elokuun vaellusta Lapp...