30. Tampereen Ratikka! 11.5.2021

Koko se aika kun olen Tampereella asunut, on sitä rakennettu. Tänään vihdoin ja viimein pääsin ajelemaan Tampereen Ratikalla!

Päivä valkeni aurinkoisena, pilviä oli taivaalla vain muutamia. +23 astetta näytti lämpömittari, johon aurinko ei ihan suoraan paistanut. Auringon syleilyssä oli toki vielä hikisempää, puhumattakaan bussin sisälämpötilasta... Lämpimien säiden alkaessa olen myös aloittanut mekkokauden! Kaikista maailman vaatteista mekot ja hameet on aina olleet mun suosikkeja, nyt ja lapsuudessa. Näin alkukesällä olen käyttänyt legginsejä tai sukkahousuja hameen kanssa, mutta kesämmällä kunhan tarkenee niin jätän nekin sitten pois. Pienenä suosikkikesäasuni oli keltainen mekko jossa oli porkkanoita (tähän itse suunnittelemaani asukokonaisuuteen ei kuulunut pikkuhousuja).

"Tampereen Ratikan koeliikenne käynnistetään 10. toukokuuta. Tampereen Ratikan koeliikenne on Ratikan käyttöönoton kannalta tärkeä vaihe, jossa viimeistellään palvelukokemus ja testataan liikennöinnin suunnitelmat. Ratikan kyytiin otetaan silloin maksavia asiakkaita, mutta Ratikka ei liikennöi vielä lopullisten aikataulujen mukaisesti eivätkä bussilinjastoon tehtävät muutokset ole vielä voimassa. Terveysturvallisen aloituksen varmistamiseksi kyytiin pääseminen vaatii alussa ennakkoilmoittautumisen, mutta ennakkoilmoittautumista vaativaa koeliikenteen vaihetta seuraa myöhemmin kesällä vaihe, jolloin matkustajille tulee tarjolle avoimia vuoroja laajemmin liikennöintiajoin." Näin kertovat Ratikan omat sivut juuri alkaneesta koeliikenteestä.

Hoidin heti aamusta alta pois muutaman opiskeluun liittyvän jutun, jonka jälkeen nappasin kaapista hieman välipalaa ja lähdin kohti Hervantaa.  Varasin paikkani ratikkaan aamulla kotona valmiiksi ennen lähtöä. Ratikan kyytiin pääsee tällä hetkellä vain reitin päätepisteistä: Pyynikintorilta ja Etelä-Hervannasta, pois saa toki jäädä millä vain pysäkillä. Minä päätin lähteä matkaan Hervannasta ja päättää reissuni Pyynikille. 

Ratikka-ajelu oli aika hauska! Ratikan reitit on mielestäni suunniteltu hyvin: se kulkee lähes kokonaan omalla kaistallaan, jolloin autot ja ruuhkat eivät hidasta sen menoa. Nopeuden lisäksi ratikka eroaa bussista siinä, että siellä ei ole erikseen stop-nappeja; ratikka pysähtyy jokaisella pysäkillä ja jokaisen pysäkin nimi kuulutetaan etukäteen, kuin junassa olisi. Vauhtikin yltyi välillä aika kovaksi, mutta sitä riemua ei kauaa kestänyt lyhyiden pysäkinvälien vuoksi. 

Kaikki ratikan sisällä oli kovin puhdasta ja uutta, punainen teema näkyi joka suunnassa. Istumapaikkoja tuntui kuitenkin olevan aika vähän, busseihin verrattuna penkkien välit olivat ratikassa suuremmat ja kaikki oli jotenkin väljempää. Lastenvaunuille ja pyörätuoleille oli runsaasti tilaa, samaa tilaa voidaan toki käyttää seisomiseenkin. Mielenkiinnolla odotan, millaiselta näyttää ruuhkainen ratikka! Ainakin siellä seisotaan huomattavasti enemmän kuin istutaan, täytyy vain toivoa että istumapaikkoja riittää niille, jotka eivät pysty pitkiä aikoja seisomaan.

Ratikkamatkani päättyi siis Pyynikintorille, josta nappasin bussin kohti Härmälää. Härmälässä minua oli vastassa Janne sekä kesäpäivän kunniaksi jäätelöt. Saatettiin myös ostaa tai olla ostamatta 15 jäätelöä pakkaseen odottamaan... ;)

Heini