22. Tehtaanjohtajan puistossa 27.3.2021

"Wilhelm von Nottbeckin puisto on alkuaan Finlaysonin tehtaan omistaja Wilhelm von Nottbeckin vuonna 1848 rakennuttama maisematyylinen puisto, joka perustettiin entisestä polttimorakennuksesta kunnostetun asuinrakennuksen ympärille. Vanhan päärakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 1899 uusrenessanssityylinen Finlaysonin palatsi, jossa toimii nykyisin ravintola. Aidattu, palatsirakennukseen kiinteästi liittynyt puisto siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1995, jolloin se muutettiin julkiseksi puistoksi ja se nimettiin perustajansa mukaan.

Puisto kunnostettiin 1990-luvun lopussa 1930-luvun asuunsa. Alue on edustava esimerkki tehtaanjohtajan yksityispuutarhasta, joka on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena nykypäiviin asti. Useita alkuperäisiä puita, vanhaa pensas- ja perennakasvillisuutta sekä villiintyneenä kasvavia vanhan kulttuurin seuralaislajeja on edelleen jäljellä. Puiston alkuperäisistä rakenteista ovat säilyneet muun muassa suihkukaivot, huvimajakatos ja puistovaasit."

 

Näin kertovat Tampereen kaupungin sivut Wilhelm von Nottbeckin puistosta, joka sijaitsee siis Tampereella Finlaysonin tehdasalueen takana. Puisto on kesäisin mielettömän kaunis ja puutarha on viimeisen päälle laitettu kauniiksi: kasvien kukkiessa siellä kannattaa ehdottomasti käydä pyörähtämässä! Tänään kävin puistossa ihan vain ulkoilemisen ilosta: kevään merkkejä ei ole juurikaan havaittavissa joten maisema on vielä aika väritön. 

Puistosta löytyy myös valtava kotkapatsas, Kotkankallion muistomerkki. Patsas pystytettiin Keisari Aleksanteri I:n vuonna 1819 tapahtuneen vierailun kunniaksi 1830-luvulla. Patsaan jalustassa on kaksi latinankielistä muistolaattaa, jotka kertovat Aleksanteri I:n ja Aleksanteri II:n vierailuista Tampereella vuosina 1819 ja 1856. Laatat eivät ole kuitenkaan alkuperäisversiot, sillä toinen aidoista laatoista varastettiin vuonna 1997. Sen jälkeen toinen siirrettiin turvaan Tampereen museoiden kokoelmiin ja tilalle asetettiin kopiot laatoista. 

Kotka on todellakin iso: sen siipien kärkiväli on 420cm. Täytyy myöntää, että veistos oli jopa hieman pelottava: mulla on tosi hyvä mielikuvitus, joten pystyin helposti kuvittelemaan sen ihan oikeaksi valtavaksi kotkaksi. Siinä sitten katselin vihaista kotkaa alakulmasta ja tunsin itseni aika pieneksi sen rinnalla. Muistomerkin edessä oli myös jonkinlainen aurinkokello jalustallaan, kaikenkaikkiaan hieno ja mielenkiintoinen paikka.

Heti puiston porttien ulkopuolella oli Palatsinsilta, jota pitkin saattoi kävellä Tammerkosken yli Tampellaan. Ennen kotiinlähtöä kävin vielä ihastelemassa ihanaa punatiilistä Finlaysonin tehdasaluetta, jossa voi tuntea vanhanajan tunnelmaa. Me ollaan joskus sudenpentujen kanssa käyty tutustumassa Finlaysoniin ja kuuntelemassa tarinoita miten ihmiset ovat menneisyydessä siellä eläneet ja työskennelleet. 

Rakastan Tampereen keskustan arkkitehtuuria: hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia ja punatiilestä tehtyjä merkkejä menneisyydestä. Kaikesta tulee tosi paljon mielenkiintoisempaa, kun kuulee kertomuksia menneisyydestä. Läheltäkin löytyy siis paljon mielenkiintoista nähtävää kunhan pitää vain silmät auki, voi kun olisi aikaa nähdä kaikki ja selvittää tarinat aikojen takaa...

Heini