21. Reuharinniemi 23.3.2021

Me tehtiin Jannen kanssa tänään lyhyemmät työpäivät harkassa: tultiin kahdeksitoista kotiin tekemään harkkapaikkavaraukset syksylle, jonka jälkeen syötiin ja valmistauduttiin yhteistä retkeä varten. Kahden aikoihin istuttiin autossa ja otettiin suunnaksi aurinkoinen Reuharinniemi Näsijärven rannalla. 

Kevätaurinko lämmitti toden teolla, mikä tuotti hieman haasteita asuvalinnan suhteen. Päädyin kuitenkin laittamaan kevytuntuvatakin ja ulkohousut, mielummin hieman liikaa kuin liian vähän (näin kesken harkan kun ei olisi varaa tulla kipeäksi). Matkalla poikettiin vielä Saleen ostamaan eväät, eihän ilman niitä voi retkelle lähteä. Autolle löytyi paikka Venekadun varrelta, josta jatkettiin apostolikyydillä kohti metsää. Metsäpolut olivat kirkkaassa jäässä eivätkä pitkospuutkaan olleet parhaassa mahdollisessa kunnossa, kieli keskellä suuta sai kulkea. Välillä täytyi tehdä myös luovia ratkaisuja: kulkeako sivussa polulta metsässä risujen seassa vai polulla jääradalla. Matkan varrella oli niin kevättä kuin talveakin: vihreä ja valkea maisema vuorottelivat metsässä. 




Tarkat silmäni bongasivat matkan varrelta myös geokätkön puun kolosta! Jotain hyötyä siitä että konttaa kameran kanssa kuvaamassa maassa makaavia käpyjä... Meistä ei kumpikaan harrasta geokätköilyä millään lailla, mutta rustattiin kuitenkin puumerkki lokivihkoon ennen matkan jatkamista. Heti kätkön vieressä oli Reuharinniemen Lapinrauniot, muinainen röykkiöhauta. Musta on tullut vanha ja tylsä, kun jaksan nykyään innostua kaikenlaisista luonnonmuodostelmista.




Reuharinniemestä oli hienot näkymät Tampereelle, harvoin tulee siitä suunnasta Tamperetta katsottua. Niemen rannoilta näkyy Näsijärvi, jossa näin talvisin kulkee ylläpidetty jääreitti. Vielä näin lopputalvestakin reitillä kulki paljon ihmisiä niin jalkaisin, suksilla kuin pyörilläkin, aika rohkeaa kun paikoittain näkyy vettäkin jäällä. Me ei jääreitille saakka lähdetty seikkailemaan, mutta ylitettiin jäitse lyhyt kahden saaren välinen matka. Oli hauska retkeillä näin "jääaikana", kesällä sulaan aikaan olisi saaresta toiseen siirtyminen voinut olla haasteellista. 



Eväspaikaksi valikoitui iso kivi rannan tuntumasta, keskeltä jäätynyttä rantaa. Kiven vieressä jää rakoili, joten saattoi nähdä kuinka paksua jää tällä hetkellä onkaan. Tässä vaiheessa aurinko alkoi jo väistyä pilvien taakse ja tuuli osui rantakivelle, joten keräiltiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin paluumatkalle. 


 

Löysin metsästä kaltaisiani heiniä! Kaisloista tuli mieleen: äidin mukaan mulle nimeä mietittäessä vaihtoehtoina oli Kaisla, Saana, Inari tai Heini. Vahvasti siis luontoa tai Lappia, viimeiseen kuitenkin päätyivät. 

Heini



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

28. Halimasjärven luonnonsuojelualue 2.5.2021

Kuva
Mä en osaa enää nukkua pitkään. Ja pitkällä tarkoitan yli yhdeksään. Eilen painoin pään tyynyyn iltakymmenen jälkeen (musta ei iltavirkkua saa millään) , aamulla unta riitti klo 7.15 saakka. Hetken hengailin vaakatasossa ennen kuin nousin aamupalalle. Auringonvalo tulvi sisään ikkunoista heti kun sälekaihtimet avasi, ulkona oli ihana lähes pilvetön sää. Toisinsanoen täydellinen sää retkeilyyn! Säätiedotus lupasi aurinkoa puoleen päivään saakka, jonka jälkeen pilvet ottavat vallan. Totesin, että aamupäivä olisi paras ajankohta retkelle. Söin siis astetta tukevamman aamiaisen, puin vaatteet päälle, pakkasin repun ja ennen yhdeksää olin jo bussipysäkillä kököttämässä. Tämä retki ei ollut mitenkään etukäteen suunniteltu, täysin spontaani tempaus aamuauringon inspiroimana.  Olen jo pitkään pitänyt kohdelistalla Halimasjärven luonnonsuojelualuetta. Halimasjärvi sijaitsee Atalassa, 15 minuutin bussimatkan päässä TAMK:lta , kotoa kävelee TAMK:lle suunnilleen 10-15 minuutissa, matka yhteen...
Lue lisää

Mitä kaikkea mahtui vuoteen 2021?

Kuva
Tämä vuosi on todellakin mennyt vauhdilla. Oon tosi iloinen että olen pitänyt tätä blogia: välillä miettii että onko tämän vuoden aikana tapahtunut juuri mitään, mutta postauksia selatessa tajuaa että oonhan mä tehnyt vaikka ja mitä ja käynyt vaikka ja missä. Selasinkin nyt ensimmäistä kertaa koko blogin läpi ja muistelin kaikkia ihania retkiä ja muita vuoden kommelluksia ja kokemuksia. Ajattelin että päätän tämän vuoden blogin kokoelmaan jokaisen kuukauden lempijutuista!  Tammikuu Juotiin kaakaota kaakaota metsässä niin Pyynikillä , Suolijärvellä kuin sudenpentujen kanssa Saukonpuiston pulkkamäessäkin . Jannekin suostui pulkkamäkeen mun kanssa ja mulla oli aikaa käydä valokuvailemassa.   Helmikuu Täytin 22 vuotta ja käytiin sen kunniaksi (ehkä hieman epäonnisella) reissulla Aulangon kylpylässä . Näin upeita maisemia niin Aulangolla kuin Näsijärven jäälläkin , sekä nukuin parvekkeella -10 asteen pakkasessa. Innostus akrobatiaharrastukseen kasvoi ja treenien lisäksi testailin...
Lue lisää

12. Synttäriviikonloppu Aulangolla 6.-7.2.2021

Kuva
 Maanantaina mä täytän 22 vuotta! Pari vuotta sitten, 2019 kun itse olin 20v ja isosiskoni oli 22v, olin parin sudenpentutytön kanssa retkellä. Siellä käytiin tällainen keskustelu: Toinen sudareista: "Kuinka vanha sä Heini oot?" Minä: "Mä oon nyt 20." "Onko sulla siskoa? Kuinka vanha se on?" "Joo on mulla yksi isosisko, se on 22." *tytöt katsovat toisiaan, kohauttavat olkapäitään ja toteavat tasaisella äänellä* "Okei, aika vanha." Jep, huomenna minäkin olen "aika vanha". Mutta onhan tässä vielä toivoa! Siskoni Mersu täyttää kuukauden päästä 24v, se on jo "aika vanhaa" vanhempi, voisi sanoa jopa että todella vanha! Ja Jannekin täyttää maaliskuussa 25v, sehän on tällä mittapuulla jo ikäloppu! Eli voisi mulla huonomminkin mennä😉 Me käytettiin Jannen kanssa tämä viikonloppu Aulangolla ja Hämeenlinnassa retkeillen. Koronan vuoksi ei mihinkään kauemmas raaskitty lähteä, eikä muutenkaan haluttu suosia sisäaktiviteetteja. ...
Lue lisää