19. Arboretumilla (jälleen) 5.3.2021

 Hiihtoloma lähenee loppuaan! 

Ensin hieman liibalaabaa lomajutuista ja tulevasta harkasta, sitten juttua aamun ulkoiluannoksesta💜

Tämä viikko on ollut meidän hiihtolomaviikkoa, tai kuten joku saattaisi asian ilmaista itsenäisen opiskelun viikko. Mä olen ottanut nyt kuitenkin tämän viikon ihan kokonaan lomailun kannalta, en ole tehnyt elettäkään edistääkseni opiskeluja millään lailla. Ei olisi mitenkään vaikeaa keksiä mitä kouluhommia ryhtyisi tekemään; onhan tässä käynnissä niin opinnäytetyöprosessi kuin muutama kurssikin. Ne on vain saaneet nyt jäädä, sillä tuntuu ihanalta ihan vain olla: viettää viikko tekemättä yhtään mitään, hengailla kotona, syödä herkkuja, ulkoilla kun siltä tuntuu ja nukkua pitkään. 

Meillä alkaa maanantaina ensimmäinen terveydenhoitajavaiheen harjoittelu, nimittäin äitiys- ja lastenneuvolaharjoittelu. Superkivaa, tätä on niin odotettu! Harjoittelu kestää kokonaisuudessaan 7 viikkoa, eli on reilusti aikaa oppia yhtä jos toistakin. Koko opiskeluajan olen ollut sitä mieltä, että tulevaisuudessa haluaisin työskennellä neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa, tällä hetkellä myös ehkäisyneuvola tuntuu mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Kiva päästä näkemään käytännössä millaista työskentely neuvolassa on, sitten osaa ehkä paremmin hahmottaa onko se sittenkään oma juttu. Olen aina tykännyt työskennellä lasten kanssa, ja viime syksynä harjoittelussa synnyttäneiden osastolla huomasin, että pidän myös imetysohjauksesta ja naisenhoitotyöstä sekä raskauteen liittyvästä ohjauksesta. 

Tämän harjoittelun alkaminen jännittää enemmän kuin aikaisemmat harjoittelut. Nyt on jotenkin sellainen olo, että tässä pitäisi oikeasti tietää ja osata jotain! Oonhan mä hoitotyötä ennenkin tehnyt, jopa palkallisena, mutta tämä terveydenhoitan työn tekeminen tuntuu ihan erilaiselta. Toki harjoitteluun mennään oppimaan, mutta mulla on itsellä aina kova palo päästä itse tekemään ja työskentelemään, sivusta seuraaminen ei ole oikein mun juttu. Toivottavasti talon tavat tulevat nopeasti tutuksi ja jo muutaman harjoitteluviikon jälkeen pääsisin suorittamaan ohjattua itsenäistä työskentelyä. 

Eilen juhlittiin Jannen (2)5v synttäreitä! Nää on taas niitä asioita, joista ei tiedä kumpi on enemmän innoissaan, minä järjestäjänä vai Janne päivänsankarina. Päivä alkoi tottakai vuoteeseen tarjoillulla aamiaisella: tomaatti-mozzarella-croisanteja, suklaabanaaneja, smoothieta ja teetä. Oltiin aiemmin juteltu Jannen kanssa mitä meidän lapsuudessa on lastensynttäreillä ollut ohjelmana, tottakai mun täytyi järjestää Jannen lapsuuden huippuhetket uudelleen elettäviksi! Aamiaisen jälkeen oli vuorossa huikean jännittävä arvoitusrata, eli sellainen jossa on piilotettu pieniä lappuja ympäri taloa ja jokaisessa lapussa on vihje seuraavan lapun luokse. Tämän jälkeen syötiin ilman käsiä lakuja, jotka olin ripustanut naruilla roikkumaan katosta. Bonuksena vielä pelattiin tekemääni Kahoot-peliä, jonka aiheena oli tottakai Janne! Lahjan Janne sai jo viime viikolla. Tilasin Revolution Racelta Jannelle GPX Pro -retkeilyhousut, samanlaiset kuin mitkä tilasin itselleni vuosi sitten kesällä. Miksi Janne sai ne jo viime viikolla? Toinen meistä saattaa olla aika innokas antamaan lahjoja, ja ei millään malttanut odottaa että näkee kuinka iloiseksi Janne lahjastaan tulee. Näitä sattuu, viime vuonna ihan sama homma...

Mutta sitten asiaan: retki Arboretumilla!

Meillä on täällä kevät! Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Lämpötila tosin heittelee miten sattuu: ajoittain ollaan selkeästi plussan puolella, jolloin lumet sulavat ja paljastavat alleen hautautuneen nurmikon ja koirankakat. Tänään ei tosin ole niitä päiviä, vaan tänään pakkanen on pyörinyt -5- -7 asteessa, toisin sanoen vesi on jäätä ja pukeutuminen haastavaa. Alla oleva kuva on otettu "hiekkatiestä", jota voisi erehtyä luulemaan vaikka jäätyneeksi puroksi.

Meillä on Jannen kanssa omat yksiöt eri puolella Tamperetta. Molemmissa hyvät puolensa, mutta Jannen kämpän ehdoton etu on sen sijainti kohtuullisen lähellä Arboretumia ja muita ihania ulkoilumaastoja. Aamulla yhdeksältä olin jo ulkovaatteet päällä kamera kädessä matkalla Arboterumille katselemaan pilvetöntä taivasta ja jäätynyttä Näsijärveä. Rakastan ulkoilua aamuisin, innolla odottaen sitä että jää ja lumi sulaa että pääsen taas jokapäiväisille aamulenkeilleni, mikään ei käynnistä päivää niin kuin raitis ilma ja reippailu heti aamusta. 

Retkelläni näin eläinkunnan edustajista 2 elävää ja 1 kuolleen harakan, oravan, pulun ja paloitellun jäniksen. Suomessa on kaunis monimuotoinen luonto, joka osaltaan perustuu siihen että kaikki eivät voi voittaa, tällä kertaa pupu ja harakka joutuivat jättämään leikin kesken.

Neuvola-aiheeseen palatakseni: muistan kun neuvolaikäisenä olin isin kanssa neuvolakäynnillä. Terveydenhoitaja pyysi minua piirtämään kuvan itsestäni. Piirsinkö kuvan itsestäni? En, piirsin kuvan isistä... :D

Heini