Retkiruoka: Suklaabanaanit

 Voittamaton klassikko!

Mä oon tutustunut suklaabanaaneihin ensimmäisen kerran ekaluokkalaisena, mahdollisesti jopa aiemmin. Ne on kaikkein paras ja maistuvin nuotioherkku ikinä! Mä olen syönyt niitä koko partiotaipaleeni ajan, siitä lähtien kun 2006 aloitin Uudenkaupungin Merihaissa sudenpentuna. Tätä maistuvaa perinnettä olen opettanut edelleen kaikille johtamilleni sudenpentulaumoille, niin Uudessakaupungissa kuin Tampereellakin. 

Suklaabanaanien valmistaminen on superhelppoa: banaaniin tehdään viilto, johon suklaapalat tungetaan. Banaanit voi kääriä folioon, jolloin ne pysyvät paremmin kasassa eikä suklaa valu pois banaanista. Toinen vaihtoehto on laittaa ne sellaisenaan nuotioon, banaanin kuori kestää yllättävän hyvin tulta ja kuumuutta hajoamatta! Valmistelujen jälkeen banaanit laitetaan lämpenemään nuotioon tai nuotion päälle ritilälle. 

Hiillos on otollisin ympäristö valmistamiselle, silloin suklaa sulaa ja banaani lämpenee tasaisesti, suorassa liekissä herkku saattaa "palaa pohjaan". Herkku on valmis, kun suklaa on sulanut ja banaani pehmennyt. Parhaassa tapauksessa nämä elementit sekoittuvat toisiinsa luoden huikean yhdistelmän!

Mun suosikkimuisto suklaabanaaneista liittyy tähän hauskaan laavuretkeen meidän Kuutti-sudenpentujen kanssa. Me ollaan johtajien kesken puhuttu tästä paljon jälkeenpäin, ja varmasti yritetään uudestaankin toimiiko sama kikka sudenpentujen hiljentämiseen😂:

"Jälkiruoaksi oli rakkaudella tehtyjä suklaabanaaneja. Sudenpennuista lähtee mielettömästi ääntä, ja päivän mittaan vitsailtiinkin että luonnonrauhaa ei tulla tällä retkellä kohtaamaan. Keksin kuitenkin markkinoida suklaabanaanit hiljaisuuden suklaabanaaneina, jotka tulee syödä täydessä hiljaisuudessa ja syödessä kuunnellaan luonnon ääniä. Kuuluuko veden liplatus? Entä tuulen humina puissa? Hiljaisuuden suklaabanaanin sai käteensä vasta kun osasi olla ihan hiljaa, ja kaikki lapset oli hiljaa! Varmaan 10min syötiin hiljaisuudessa suklaabanaaneja, ihan uskomatonta. Nuotio rätisi ja hiljaisuudessa tunnelma oli rauhallinen, mikä selvästi rauhoitti energisiä pentuja, joita varmaan kaikkia enemmän tai vähemmän jännitti metsässä nukkuminen. Se olikin sitten ainoa hiljainen hetki koko retken aikana..."

 Heini

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

28. Halimasjärven luonnonsuojelualue 2.5.2021

Kuva
Mä en osaa enää nukkua pitkään. Ja pitkällä tarkoitan yli yhdeksään. Eilen painoin pään tyynyyn iltakymmenen jälkeen (musta ei iltavirkkua saa millään) , aamulla unta riitti klo 7.15 saakka. Hetken hengailin vaakatasossa ennen kuin nousin aamupalalle. Auringonvalo tulvi sisään ikkunoista heti kun sälekaihtimet avasi, ulkona oli ihana lähes pilvetön sää. Toisinsanoen täydellinen sää retkeilyyn! Säätiedotus lupasi aurinkoa puoleen päivään saakka, jonka jälkeen pilvet ottavat vallan. Totesin, että aamupäivä olisi paras ajankohta retkelle. Söin siis astetta tukevamman aamiaisen, puin vaatteet päälle, pakkasin repun ja ennen yhdeksää olin jo bussipysäkillä kököttämässä. Tämä retki ei ollut mitenkään etukäteen suunniteltu, täysin spontaani tempaus aamuauringon inspiroimana.  Olen jo pitkään pitänyt kohdelistalla Halimasjärven luonnonsuojelualuetta. Halimasjärvi sijaitsee Atalassa, 15 minuutin bussimatkan päässä TAMK:lta , kotoa kävelee TAMK:lle suunnilleen 10-15 minuutissa, matka yhteen...
Lue lisää

Mitä kaikkea mahtui vuoteen 2021?

Kuva
Tämä vuosi on todellakin mennyt vauhdilla. Oon tosi iloinen että olen pitänyt tätä blogia: välillä miettii että onko tämän vuoden aikana tapahtunut juuri mitään, mutta postauksia selatessa tajuaa että oonhan mä tehnyt vaikka ja mitä ja käynyt vaikka ja missä. Selasinkin nyt ensimmäistä kertaa koko blogin läpi ja muistelin kaikkia ihania retkiä ja muita vuoden kommelluksia ja kokemuksia. Ajattelin että päätän tämän vuoden blogin kokoelmaan jokaisen kuukauden lempijutuista!  Tammikuu Juotiin kaakaota kaakaota metsässä niin Pyynikillä , Suolijärvellä kuin sudenpentujen kanssa Saukonpuiston pulkkamäessäkin . Jannekin suostui pulkkamäkeen mun kanssa ja mulla oli aikaa käydä valokuvailemassa.   Helmikuu Täytin 22 vuotta ja käytiin sen kunniaksi (ehkä hieman epäonnisella) reissulla Aulangon kylpylässä . Näin upeita maisemia niin Aulangolla kuin Näsijärven jäälläkin , sekä nukuin parvekkeella -10 asteen pakkasessa. Innostus akrobatiaharrastukseen kasvoi ja treenien lisäksi testailin...
Lue lisää

12. Synttäriviikonloppu Aulangolla 6.-7.2.2021

Kuva
 Maanantaina mä täytän 22 vuotta! Pari vuotta sitten, 2019 kun itse olin 20v ja isosiskoni oli 22v, olin parin sudenpentutytön kanssa retkellä. Siellä käytiin tällainen keskustelu: Toinen sudareista: "Kuinka vanha sä Heini oot?" Minä: "Mä oon nyt 20." "Onko sulla siskoa? Kuinka vanha se on?" "Joo on mulla yksi isosisko, se on 22." *tytöt katsovat toisiaan, kohauttavat olkapäitään ja toteavat tasaisella äänellä* "Okei, aika vanha." Jep, huomenna minäkin olen "aika vanha". Mutta onhan tässä vielä toivoa! Siskoni Mersu täyttää kuukauden päästä 24v, se on jo "aika vanhaa" vanhempi, voisi sanoa jopa että todella vanha! Ja Jannekin täyttää maaliskuussa 25v, sehän on tällä mittapuulla jo ikäloppu! Eli voisi mulla huonomminkin mennä😉 Me käytettiin Jannen kanssa tämä viikonloppu Aulangolla ja Hämeenlinnassa retkeillen. Koronan vuoksi ei mihinkään kauemmas raaskitty lähteä, eikä muutenkaan haluttu suosia sisäaktiviteetteja. ...
Lue lisää